lauantai 4. maaliskuuta 2017

Uusia alkuja

Viime viikolla sain odotetun paketin, joka oli pullollaan ihania lankoja. Nimittäin Pirkkalangat omaan Metsä kukkii-puserooni saapuivat viimein! Värikirjo oli juuri niin upea kuin olin odottanutkin, enkä malttanut olla heti kerimättä joka väriä kerille. Ehdin jopa aloittaa kirjoneulekuvionkin, ja alku oli lupaava! Kuitenkin mallaillessani tilkkua päälleni huomasin, että puserosta tulisi ehkä liian tiukka. Olin alkanut neuloa kokoa M, koska se vaikutti väljän mitoituksen kanssa sopivalta; ajattelin, että en kaipaa kovin roikkuvaa villapaitaa.


Päätin sitten kuitenkin ottaa ja purkaa tuon aloitukseni, kun sitä ei vielä tuon enempää ollut. Ehkä haluan kuitenkin sukeltaa suuren puseron lämpöön kylminä iltoina... Samalla päätin vaihtaa tasoneuleesta pyöröneuleeksi, sillä inhoan kirjoneuleen neulomista nurjalla puolella. Teen siis etu- ja takakappaletta yhtä aikaa. Uudenkin aloituksen ehdin jo kertaalleen purkaa, onneksi vain viiden kerroksen jälkeen, kun huomasin, että luomisreunani kiertää. Nyt olen viimein päässyt etenemään muutaman sentin verran! Jipii!


Ps. Ainoa toivomukseni enää olisi muutama lisätunti vuorokauteeni, jotta ehtisin tehdä tätä, sekä monia muita hommia, joita haluaisin... Vaihtoehtoisesti myös lastenvahti kelpaa! A wink a wink!

Pps. Italialainen luomisreuna toimii myös pyöröneuleessa; tällöin luomisreunan 1. ja 3. kerros neulotaan tavallisesti, neuloen oikeat oikein ja nostaen nurjat (lanka kulkee etukautta), mutta 2. ja 4. kerros päin vastoin: nostaen oikeat (lanka kulkee takakautta) ja neuloen nurjat nurin. Katso täältä koko ohjeeni italialaiseen luomistapaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti