Tänä viikonloppuna on vietetty KesäKolari 2016-tapahtumaa entisellä kotipaikkakunnallani Kolarissa. Tapahtuman avajaisten yhteydessä julkistettiin keväällä järjestetyn Kolari vanthuut-kilpailun kärkikolmikko. Kilpailussa haettiin Kolarin kunnalle virallista lapasmallia, jota voitaisiin käyttää kunnan markkinoinnissa, liikelahjoina sekä monipuolisesti eri tekniikoilla toteutettuna, kuten kankaana.
Niinhän siinä sitten pääsi onnellisesti käymään, että allekirjoittanut tuon kilpailuvoiton vei, itsekin siitä yllättyen! Väsäsin lapaseni lapsenhoidon ja liian monien muiden askareiden ohessa, ja tosissani mietin välillä, että lähetänkö niitä ollenkaan kilpailuun. Hölmöjä virheitä tuli väsyneenä tehtyä, kuten rannekkeen nauhat tulivat toisessa sisä- ja toisessa ulkoreunaan. Onneksi sentään lopulta laitoin lapaset malleineen ja värivaihtoehtoineen postin mukaan, sillä kyllä tällainen käsityösaavutus lämmittää mieltä! Vielä en ole aivan itsekään tajunnut, mitä tämä oikeastaan merkitsee, sillä tekemistäni lapasistahan tuli nyt täysin virallistetut paikkakuntavanthuut! Aika sen näyttänee...
Kuva on ainoa, jonka itse tajusin vanttuistani ottaa (mikä kertoo siitä, miten vähän oikeastaan uskoin menestyväni kilpailussa). Lapasissa on Kolarin vaakunan värit, musta tervahauta palaa punaisilla liekeillä harmaata taustaa vasten. Raidat eivät kuitenkaan ole liekkejä, vaan ne jäljittelevät Kolarin rajalla kulkevan Tornionjoen mutkia. Toisessa lapasessa kulkee maantieteellisesti oikeassa kohtaa rautatie, joka johtaa Suomen pohjoisimmalle käytössä olevalle juna-asemalle. Rautatie yhdistää Kolarin entiset ja nykyiset pääelinkeinot; tänä päivänä juna tuo matkailijoita hiihtokeskuksiin ja ruskaretkille, mutta rata haarautuu asemalta vielä pohjoisemmas, jossa Kalkkikangas ja Rautuvaara edustavat entisiä elinkeinoja, kalkkikiven ja raudan louhintaa. Varren punavalkoinen raita on puolestaan Perä-Pohjolan kansallispuvun pirtanauhaa jäljittelevä, ja se yhdistää Kolari vanthuut maakuntaansa Lappiin.
Jos jotakuta kiinnostaa, mistä idea näihin vanttuisiin lähti, voin valaista sitä hiukan (sikäli kuin itsekään aina tarkalleen tietäisin, mistä ideat kumpuavat).
Kouluaikoina kotiseutuhistoria ei juurikaan minua kiinnostanut - päinvastoin: muut seudut taisivat kiinnostaa paljon enemmän! Siksipä minun olikin aivan ensiksi verestettävä muistojani vanhasta kotikunnastani, ja yllättäen ne yläasteen Tornionjokilaaksolle omistetut tunnit palautuivatkin hämärästi mieleen. Pohtiessani sitä, mikä tekee Kolarista Kolarin, mielessä pyörivät ainakin lohestus, poronhoito, tunturi, ruska, kaamos, revontulet rauta, kalkkikivi ja tervanpoltto. Mikään näistä ei kuitenkaan ollut mielestäni tarpeeksi yksilöllistä ja ominaista juuri Kolarille. Onhan niitä poroja, ruskaa ja revontulia koko Lappi täys!
Lähdinkin pohtimaan seuraavaksi, mitä minä itse kerron kunnastani, miten selostan, missä se sijaitsee. Lähden yleensä siitä, että se on Ruotsin rajalla; jos tiedät, missä kohtaa Suomen kartassa on rajassa sellainen "kuoppa", niin siinä kohtaa on Kolari. Tuo "kuoppahan" on itse asiassa Tornion-/Muonionjoen mutka. Se, jos mikä on Kolarille yksilöllistä verrattuna muihin Lapin kuntiin! Jäljensin siis rajajoen ja tein siitä kirjoneulemallin, joka voidaan toteuttaa vaakunan värien lisäksi millä väreillä tahansa.
Perä-Pohjolan pirtanauhaan tutustuin varsin läheisesti opiskellessani ohjaustoiminnan artesaaniksi, sillä kultturilähtöisen valmistaminen näyttöä varten kudoin itse nauhapirralla tuon nauhan - ja voin sanoa, että enpä tekisi toiste! Niin hidasta ja tarkkaa puuhaa se oli. Siitä sain kuitenkin idean vanttuiden varren raitaan, sillä se sopi hyvin näihin vaakunan väreihin.
Toteutin vielä itse vanttuiden ohjeen, vieläpä käsinkirjoitettuna, kilpailuun mukaan. Pakettiin laitoin myös kaksi erilaista värivaihtoehtoa vanttuiden mallista, musta-valkoisen ja ruskanvärisen, jonka toteutin intarsiana. Saatekirjeessä kerroin lapasten tarinan ja kuinka olen ne valmistanut. Vaivannäkö tuntui jopa koomiselta jossain vaiheessa, mutta nyt olen tyytyväinen, että kävin sen läpi!
Tässä vielä KesäKolarin Facebook-sivuilta jaettu kuva, jossa näkyy kilpailun kärkikolmikko. Onnittelut toiseksi ja kolmanneksi tulleillekin! Kyllä taso on ollut korkealla tässä kisassa, hienoja töitä!
